Huomenna puoli vuotta.....

Huomenna, 25. toukokuuta 2011 tulee puoli vuotta siitä, kun vanhin sisareni Leena nukkui pois. Menen hänen miehensä kanssa Maunulaan kertomaan terveiset lapsilta, lapsenlapsilta ja kaikilta ystäviltä ja sukulaisilta. Ikäväni ei varmaankaan lopu milloinkaan, mutta kai se ajan myötä haalistuu.
Tässä on kuvat viime kesältä, kun oli vielä Leenan nimipäivät ja kaikki hyvin...

 

Leenanpäivänä 2010

Leena rakasti tehdä ruokaa kaikissa muodoissa, siitä ovat nauttineet niin tunnetut kuin tuntemattomatkin. Hän oli aina keittiössä.....varsinkin silloin kun oli vieraita tai sukulaisia.

Rakastan ruoanlaittoa.......

Vanhín sisareni oli minulle kovi rakas, ehkä se johtuu siitä, kun molemmat rakastamme käsitöitä ja Marketta taas on sellainen, että nämä käsityöt tehdään hänelle. En oikein osaa kertoa tunteitani, mutta jos joku on menettänyt rakkaan sisarensa tms., niin varmaankin tietää miltä minusta nyt tuntuu. Puoli vuotta on mennyt sukkelaan, mutta jos ajattelet sitä eteenpäin, et voi tietää  mitä tapahtuu....,en tiennyt minäkään ja suru ja murhe on on ollut suuri, välillä kotona en tiedä mitenpäin kuljeksin ja kun katselen Leenan jättämiä käsityöjuttuja, minulle tulee vain itku, enkä voi tehdä niille mitään....laitan kaikki samanlai takaisin.

Samoista Leenanpäivä-juhlista, Kari ja Leena

Käsityöt on  minulle jokapäiväiväinen juttu, mutta kun nykyisin en tiedä, mitä haluaisin kaikista eniten tehdä, niin silloin pitää olla ainakin se 'viisi keskeneräistä' työtä! Minulla niitä on kyllä enemmän, mutta ei kai se haittaa..........

Onhan ollut iloisiakin juttuja!!!!! Pieni Sara, 6v., oppi ajamaan isolla pyörällä ilman apupyöriä. Kai lupaus mummon antamasta kymmenestä eurosta vaikutti asiaan.....lupasin nimittäin hänelle, että jos ajat ilman apupyöriä ennen toukokuun loppua, annan sulle kymmenen euroa. Kaverini Veijo oli niin kiva, että juoksi hänen vierellään ja opetti ajamaan....kiitos kuuluu hänelle ei minulle, mutta mummo betalar.......

*Mummon-kulta-rakkainen*

Jatkan nyt oloani täällä Keravalla (joka ei ole kotipaikkani), huomenna menen käymään Leenan luona, enkä  tiedä mitä terveisiä kertoisin, haluaisin hänen olevan täällä samanlai kuin muidenkin ihmisten, mutta se ei kai ole mahdollista. Voisin jatkaa tätä samaa asiaa vaikka kuinka pitkään................

Oliskohan jotain vanhaa vielä jossain.....

Leena opetti mulle tämän.

Nähdään taas.........